Kaipa tämä on avointa vittuilua. Tämä on suurimmaksi osakseen tajunnanvirtaa, tosin olen järjestellyt rivejä monta kertaa, keksinyt riimityksiä jälkikäteen ja kirjoittanut välillä keskelle lisäystä. Kuuntelin heviä ja purin vähän paineita. Esitän tämän avoimesti, koska 1) haluan kaikkien tietävän, miten paha olo mulla on, ja 2) exäni ei luultavasti kuitenkaan lue tätä koskaan, joten kaikki taiteellinen vuodatus menisi hukkaan. Tämän voisi oikeastaan esittää räppinä, jos vain löytäisi sävelen. Tosin se kuulostaisi varmaan huonolta, kun joka kohdassa ei ole riimejä. Opetus: Älä koskaan seurustele taiteilijan kanssa, ellet ole tosissasi.

Avoin kirje exälle

"Valetta!" minä huudan, "pelkkää valetta vaan"
Sinä piru, demoni, käytit vain hyväksesi
Sä otit ja käytit ja heitit pois, niin kuin laulussa sanotaan
Älä luule, ett' saisit mut itkemään vuoksesi
En itke enää milloinkaan
Valehtelija,
vaikka pyytäisit, en palaisi luoksesi
Tosin tiedän ettet koskaa kysyisi
Sinähän se jätit
niin, sinä, paskiainen
vaikka ikuisesti rakastaa lupasit
niin minäkin, mutta sitä tarkoitin
Enää en minäkään rakasta
Enää en tuhlaa rakkauttani
Vaikka luottamuksesi petin
niin teit sinäkin
Etkö antanutkaan anteeksi,
sä sentään sanoit niin
Mutta ainahan sä valehtelet
Mähän sanoin että tahdon REHELLISEN miehen
Perkele, etkö sä tajua?
Miten kukaan voi luulla sinua sellaiseksi
Muukalainen
Miksi et antanut minun tutustua?
Pakenit, pakenet, välttelet
vieläkin, aina vain
Varmaan kuka tahansa juoksisi,
jos sen kannoille tarttuisi
tälläinen lutka kuin minä, myönnetään
Miksi tunget vielä mun uniin?
Mene pois!
Jätä Mut Rau-Haa-Aa-Nah!
Ei älä mee pois
Anteeksi
anteeksi
anteeksi
Minä pyydän, mikset sinä?
Sinun se pitäisi,
Varmasti
Sanovat, että minulla on huono itsetunto
Sen siitä saa kun potkitaan päähän
joka päivä koulussa
On helpompi madellen kulkea,
silloin on mahdoton pudota
Ei käy kipeästi, ellei maailma kaadu päälle
ellei joku sitä romauta
Hitot minä riimeistä,
en ole runoilija
enkä rukoilija,
vaikka niin pyhimystä esitänkin
minä tekopyhä kieroilija,
syntinen
Sellaisiahan me kaikki ollaan
Paitsi tyhmät ateistit
niin kuin sinä
Ai ettei ateisti, pelkkä pakana,
ettei olemassa ole Jumala?
Katso ulos ikkunasta, senkin sokea
Tyhjästäkö tuo kaikki ilmestyi?
PUMM!
Alkuräjähdys, the Big Bang
Poksis vaan ja siitä tuli jotain täydellistä,
ihmeellistä
Mutta on myös saatana,
muutenhan eläisimme onnellisina
Tai ehkä ihmisissä on saatana,
ehkä sinä olet hän,
Ehkä minä
Täynnä pahaa henkeä
Ihmiskunta = antikristus
Kasa syöpäläisiä
Mutta ethän sinä tällaista jaksa lukea
Pistät silmät kii
ja juokset päin tiiliseinää
"Sitä ei oo, kun en sitä nää!"
Vastaa, vastaa, vastaa,
Älä anna mennä tän toisesta korvasta sisään,
toisesta ulos
Tai silmästä,
tämä kun on näytöllä
Jos huutaisin sulle oikeasti,
kirkuisin kamalasti
Sylki pärskyisi oikein rumasti
Korvasi menisi lukkoon
tai painaisit ne tukkoon
Miks' meille kävi näin?
Miksi unelmat sortui niin nopeasti?
MIKSI?
Tai no, tiedän että kerran rakastit
Miksi et kertonut, että se on ohi?
Luulin voivani herättää kuolleita,
kaikkeni yritin ja voimani menetin,
silti vain mokasin
Mikset koskaan vastaa kysymyksiin?
Vitut minä tästä, et kuitenkaan lue

Palaa Kirjoitelmat-sivulle
Palaa pääsivulle